Mistä kokematon kirjoittaja tietää, onko teksti laadukasta? Oikolukuohjelmat tsekkaavat kieliopin perusteet, mutta mikä tsekkaisi kielen elävyyden perusteet? Apu löytyy avainsanapilvien tekoon tarkoitetuista työkaluista kuten Wordle ja Tagxedo.

Ensin joudut tosin käyttämään tekstin perkaamiseen vartin verran:

  1. Kopioi blogistasi 300-400 sanaa tekstinkäsittelyohjelmaan.
  2. Poista tekstistäsi konjunktiot (kuten ja, sekä, eli, mutta, että, jotta, jos, kun, kuin)
  3. Poista yleiset “lisukesanat” kuten kysymyssanat ja taipumattomat adverbit (kuten mikä, miksi, myös, pois, lisäksi, kuitenkin, aina, yleensä)
  4. Poista numerot ja välimerkit.
  5. Poista myös aihepiirin oleellisimmat avainsanat, jotka esiintyvät väistämättä tekstissäsi.
    (Jos siis kirjoitat kaloista, poista tekstistä välttämättömät sanat kuten kala, hauki, ahven, evä ja järvivesi.)
  6. Poista pronominit (kuten minä, sinä, hän, tämä, tuo, se, joka)
  7. Poista yleiset teonsanat kuten olla, tulla ja pitää.

Nyt olet valmis testaamaan sanapilveä. Tekstissäsi on jäljellä noin 200 sanaa, ja siihen on kiteytetty sanavarastosi laajuus ja elävyys.

Siirry Wordleen tai Tagxedoon ja sujauta tekstisi sinne.

  1. Jos kuva kertoo, että jotkin sanat toistuvat tolkuttoman paljon, sanavarastosi kaipaa laajentamista.
  2. Jos useimmin toistuvat sanat ovat kuluneita ja yleisiä, tarvitset muhevampia ilmaisuja.

Ohessa on kuva, joka on syntynyt kokemattoman kirjoittajan tekstistä:

Kirjoittajan tekstissä toistuvat samat sanat turhan tiheään: hyvä-johdoksia on seitsemän, ja tärkeä esiintyy eri muotoineen kahdeksan kertaa. Tärkeä-sanan olisi voinut korvata esimerkiksi sanoilla oleellinen, olennainen, välttämätön, arvokas, merkityksellinen tai tarpeellinen.

Sanapilvi paljastaa myös sanavaraston ohuuden. Laatusanat eli adjektiivit ovat persoonattomia: hyvä, tärkeä, selkeä, pitkä, täydellinen, uusi. Nämä ovat yleisiä perusadjektiiveja, jotka viestivät kirjoittajan nuoruudesta tai kokemattomuudesta. Sen sijaan sanapilvessä ei ole persoonallisia laatusanoja kuten rouhea, tarttuva, napakka, mongerteleva tai vaikkapa höttöinen.

Otetaanpa seuraavaksi sanapilvi, jonka tein Jari Parantaisen postauksesta. Jarihan on palkittu Kultasulka-kilpailussa, joten rohkenen väittää häntä taitavaksi kirjoittajaksi.

Jarin tekstissä kukkii uskomaton monimuotoisuus. Kun olin poistanut alussa mainitun listan mukaiset sanat, lopputuloksena on elävä tekstipaletti, jossa mikään sana ei toistu.

Jos luonnossa olisi tällainen diversiteetti, biologit saisivat joukko-orgasmin.

Jarin laatusanat ovat vivahteikkaita: harras, hiljainen, keskolainen, epävarma. Sekaan mahtuu toki tuttuja sanoja – mutta vain yhteen kertaan esitettyinä: vanha, taloudellinen.

Sanapilvestä huomaa myös, ettei Jarin elävä kielenkäyttö perustu niinkään laatusanoille kuin teonsanoille ja nimisanoille (eli verbeille ja substantiiveille): pesurobotti, juupas-eipäs-väittely, lihasvoimani, apupoika, raato, hirvittää, kuolla, punnertaa.

Päätin kokeilla sanapilvitestiä myös omaan hengentuotokseeni:

Olen aika tyytyväinen lopputulokseen. Käsienpesu ja pinnallinen toistuvat kolmesti, vaikka ne eivät ole aiheen kannalta oleellisia sanoja. Olisin voinut korvata jonkin niistä sanoilla vastuun välttely ja keinotekoinen tai kevytmielinen.

Sanapilvitesti ei tietenkään sovi yli 600-sanaisen tekstin laadun arviointiin, koska samat verbit ja adjektiivit toistuvat silloin väistämättä. Sen sijaan 300-400 sanan teksteihin se puree armotta.

Print FriendlyTulostusversio

Ei aiheeseen liittyviä postauksia.